Pelaaminen on viihdyttävää puuhaa kaikenikäisille. 90-luvulla pelikonsolien ja kannettavien pelilaitteiden kanssa kasvanut sukupolvi ovat nyt aikuisia pelureita, joita kiinnostaa edelleen monipuolisesti erilaiset pelilajit.

Vuosien saatossa valikoima onkin kasvanut melkoisesti. Etenkin mobiililaitteiden myötä on syntynyt aivan uusi pelimaailma nimeltä mobiilipelit. Ennen niin suositut konsoli- ja tietokonepelit ovat joutuneet suorastaan nöyrtymään mobiilipelien edessä, jotka vievät yli 50 % pelimarkkinoista.

Uuden vuosituhannen toinen peli-ilmiö on ollut nettikasinot. Tietokoneella ja mobiililaitteilla pelattavissa olevat kasinopelit ovat keränneet melkoisen kannatuskunnan ympäri maailmaa. Miljoonat ja taas miljoonat pelaajat rekisteröityvät sivustoille, josta löytyy jopa tuhansia erilaisia rahapelejä. Niistä löytyy lisätietoa Uusimmatkasinot -sivustolta.

Pelien suunnittelu tänä päivänä – mistä kaikki alkaa?

Pelien suunnitteleminen on erittäin vaativa työ. Koko työ alkaa pelin ideasta, jonka pitäisi siirtää digitaaliseen muotoon. Idean pitää kuitenkin olla sellainen, joka iskee tarpeeksi moneen pelaajaan, jotta lopputuloksesta tulisi menestyksekäs.

Pelien suunnitteleminen on myös raskasta työtä, joka harvoin katsoo työtunteja. Monesti suurien pelivalmistajien tuotannolle on lisäksi asetettu suuret odotukset, etenkin jos niitä aletaan hypettämään jo ennen julkaisua.

Pelin suunnittelu ja kehitys läpikäy seuraavat vaiheet:

– Idean ja konseptin miettiminen – kokemuksen, tietämyksen ja mielikuvituksen avulla luodaan tarpeeksi mielenkiintoinen pelikonsepti, jota lähdetään kehittämään.

– Peliä aletaan luomaan – pelin ensimmäinen askel on oikean pelialustan luominen tai löytäminen.

– Kevyt prototyyppi valmistuu – ensimmäinen versio pelistä rakennetaan valitun pelialustan päälle.

– Testit alkavat – testaus on tärkeä vaihe pelaamista ja sen aikana testataan sen motoriikan toimivuutta ja virheet merkataan ylös.

– Virheiden korjaus ja uudelleenrakentaminen – testauksen aikana rekisteröidyt virheet ja palaute otetaan huomion ja pelituotetta aletaan kehittämään edelleen. Rakennuskertoja voi olla useita.

– Peli eli prototyyppi valmistuu – suurimmat ongelmat ovat tässä vaiheessa takana ja peli on valmis beta-testaukseen.

Minkälainen on sitten hyvä peli?

Pelien suunnittelu ja valmistaminen on tarkkaa työtä, joka ei onnistu vain yhden ihmisen taholta. Pelituotannossa voi olla yhtä aikaa satoja ihmisiä, jotka ovat artisteja, koodareita, äänisuunnittelijoita, visuaalisia grafiikoita ja pelisuunnittelijoita. Teknisen puolen lisäksi tuotannossa täytyy ottaa huomioon myös psykologiset ja kaupalliset vaikutukset.

Peliyritykset saavat tänä päivänä erittäin paljon tietoa peliensä pelaajista ja heidän käyttäytymisestään, joskin se ei ole riittävää. Pitää saada tietää miksi pelaajat käyttäytyvät juuri kyseisellä tavalla eli mikä häntä ohjaa ja motivoi pelaamisen aikana. Motivaatiot voidaan luokitella kahteen eri luokkaan: ulkoisiin ja sisäisiin.

Ulkoiset motivaatiot ovat esimerkiksi palkitseminen aina saavutuksista, kun taas sisäisenä motivaattorina voi olla esimerkiksi uteliaisuus eli sisäinen perustarve. Sisäisiä motivaatiotekijöitä ei siis ohjaa ulkopuoliset tekijät, kuten palkinnot. Pelisuunnittelun tärkein ja huomioon otettava sisäinen motivaattori on kyvykkyys. Pelaajan täytyy tuntea, että pystyy omilla resursseillaan menestymään ja suorittamaan vaaditut tehtävät.

Onnistunut peli yhdistää niin sisäisiä ja ulkoisia motivaattoreita, kuitenkin niin, että kyvykkyyttä vain tuetaan esimerkiksi palkinnoilla eikä palkintojen keruusta tule koko pelin idea. Tällöin palkintona voi olla muun muassa uuden tason avautuminen, joka vetoaa heti pelaajan sisäiseen uteliaisuuteen.

Hyvässä peli sisältää lukuisia dramaattisia elämyksiä, jotka ovat arvaamattomiakin. Niiden avulla jopa häviöllä ollut pelaaja pystyy nousemaan voittajaksi. Lisäksi mahdollisimman monipuolisen systeemidynamiikan ansiosta jokaisen pelikerran tulisi erota toisistaan ja tarjota uusia oivalluksen mahdollisuuksia.

Hyvässä pelissä yksinkertaistenkin pelitapahtumien seuraamukset on otettu nerokkaasti käyttöön. Esimerkiksi jos hahmo voi vastaanottaa tai pudottaa esineitä, sitä voidaan hyödyntää muodostamalla pelaajien välisiä markkinoita ja sen myötä peliyhteisön välisiä ystävyyssuhteita.

Digitaaliset pelit käsittävät kaikki modernit pelit

Tänä päivänä tietokone-, konsoli- ja mobiilipelit on liitetty yhden käsitteen, ”digitaalisten pelit”, alle.  Niistä on muodostunut melkeinpä kokonaisvaltaisia viihdepaketteja, josta voidaan puhua omana taiteenlajinaan. Digitaaliset pelit ovat näyttävä sekoitus 3D-animaatioita, videoita ja kuva- ja äänitaidetta. Uusimmat tietokonepelit ovat lähes realistisen näköisiä.

Lisäksi niiden yhdistävä tekijä on vuorovaikutus pelaajan ja hahmon välillä. Hahmo reagoi pelaajan antamiin komentoihin peliin koodatun pelimotoriikan asettamien rajojen mukaan. Nykyaikaisissa peleissä on samalla mukana yhteisöllisyys. Useita huippupelejä pelataan moninpelimuodossa ja yhdistettynä nettiin, jolloin voidaan keskustella muiden pelureiden kanssa.

Jopa yksinkertaisin muoto yhteisöllisyydestä on mahdollisuus jakaa saavutuksensa sosiaalisen median tileillään tai kutsua mukaansa some-kavereita sekä pelata heitä vastaan. Suosituimpien mobiilipelien suosio perustuu juuri yhteisöllisyyteen, joka on siirtynyt myös pelien ulkopuolelle esimerkiksi pelimusiikin tai tanssien myötä.

Digitaalisia pelejä pelataan niin laajasti, että niistä on muodostunut merkittäviä trenditekijöitä. Niiden vierelle on muodostunut myös sivutuotteita, kuten pelien striimaaminen livenä netin suoratoistopalveluissa. Tähän omistautuneella sivustolla, Twitchilla, on miljoonia päivittäisiä seuraajia. Suosituimmat striimaajat ansaitsevat koko elantonsa pelkästään pelaamalla ja videoimalla sitä tuntikaupalla nettiin muiden seurattavaksi.

Ilmiön suuruudesta kertoo e-urheilun menestys

Video- ja konsolipelien pelaaminen ei ole enää pelkkä harrastus, vaan siitä voi tehdä elannon monella eri tavalla. Yksi näistä on kilpapelaaminen eli e-urheilu, joka on noussut hurjaan menestysnousuun viimeisen kymmenen vuoden aikana. Alan huippujen joukossa on ollut monia suomalaisia pelaajia ja huippujoukkue ENCE, joka on ehtinyt jo kerätä useamman miljoonan euron edestä palkintorahoja.

Kilpapelaajaksi tuleminen vaatii huippu-urheilijan tapaisen omistautumisen lajille. Ammattipelaajat harjoittelevat strategioita ja pelaamista monta tuntia päivässä, syövät ja juovat huippu-urheilijan tavoin ja noudattavat tiukkoja sääntöjä sekä usein heillä on vielä omat managerit.

Suurin osa maailman huipuista on 20-30-vuotiaita, jotka ovat aloittaneet pelaamisen jo hyvin nuorena. Suomessa kilpapelaajaksi voidaan kouluttautua jo useassa oppilaitoksessa, jonka lisäksi alalle koulutetaan valmentajia. Koska kyseessä on erittäin nuori laji, tietotaitoa valmentajaksi asti on kerääntynyt vain harvalle Suomessa. Tosin kuin Aasiassa ja Yhdysvalloissa, jossa laji on ollut pinnalla pidempään.

Nykypelaajan varusteet pelaamiseen – jokaiselle löytyy jotain

Tutut pelikonsolit, kuten Xbox, Nintendo ja Playstation, julkaisevat edelleen säännöllisin väliajoin uutuuskonsolinsa, joskin pelialan kehityksen valokeila on siirtynyt konsolien tuomista innovaatioista suoraan pelijulkaisuihin. Pelien sisältämät innovaatiot, kuten grafiikat, juoni ja uniikit pelitoiminnot, ovat antaneet alalle paljon enemmän kuin viimeaikaiset konsolit.

Tietokoneita voi räätälöidä taasen omaan pelimakuunsa sopivaksi. Kovimmat pelurit luovat pelikoneensa alusta lähtien itse, ja siihen voikin kulua melkoisesti rahaa. Mobiilipelejä pelaavat ovat hieman onnekkaammassa asemassa, koska lähes jokainen hieman uudempi mobiilipuhelinmalli pystyy pyörittämään markkinoilla olevia mobiilipelejä.

Jos kuitenkin kaipaa suurempaa näyttöä, parempaa akkua ja suurempaa tehoa, pelitietokoneiden tavoin älypuhelimista on valmistettu pelipuhelimia. Uusimmat julkaisut ovat luotu varsinkin 5G-verkkoa varten, joka mahdollistaa 20 kertaa nopeammat mobiiliyhteydet ja samalla viiveettömän pelaamisen.

Pilvipelaaminen – korvaako se kaiken pelaamisen tulevaisuudessa?

5G-verkon myötä varsinkin peliala on suuressa muutoksessa. 5G on jo tuonut mukanaan aivan uuden pelitavan nimeltä pilvipelaaminen. Siinä pelin sisältö on ladattu pilvipalveluun nettiin, johon pelaaja voi yhdistyä 5G-mobiiliverkolla. Pilvipalvelu lähettää pelin sisällön reaaliaikaisesti mobiililaitteelle, josta sitä voi pelata samalla tavalla kuin konsolipelejä.

Mobiililaitteiden rinnalla pilvipalveluun voi yhdistyä älytelevisioon yhdistettävän mokkulan ja peliohjaimen kanssa. Sen myötä fyysisten pelikonsolien ja tietokoneiden tarve tulee vähenemään, ja monimutkaisiakin pelejä voi pelata paikasta ja ajasta riippumatta. Pilvipalveluihin joudutaan tulevaisuudessa maksamaan kuukausimaksu, jotta sen sisältämiä pelejä voidaan pelata – samantyylisesti kuin Spotifyn ja Netflixin kanssa.

Nykyään pelataan enemmän kuin koskaan

Tulevaisuuden uusista trendeistä huolimatta pelaaminen on yhä useamman suomalaisen mielekästä ajanvietettä. Tutkimuksien mukaan uudet pelaajat suosivat mobiilipelejä enemmän kuin konsolia tai tietokonetta, mutta niidenkin suosio on pysynyt tiukasti lähes samana. Luonnollisesti pudotusta on aina jonkin verran vuosittain.

Käyttäjämäärien kasvaessa pelien kategoriat ovat kasvaneet, jotta jokaiselle löytyisi jotain. Yksinkertaiset hyper casual -pelit vastaavat kaikkein simppelimpään pelitarpeeseen lähes arcade-tyylisellä ulkoasulla. Toisaalta uskomattoman hienosti toteutetut The Last of Us -pelisarja ja Dreams edustavat digitaalisen pelitaiteen toista ääripäätä.

Vain 10 vuoden sisällä pelien suunnittelusta on muodostumassa yhä vaikuttavampi ja merkittävämpi taito sekä taiteenlaji, jossa täytyy ymmärtää yhä useampia eri puolia ihmismielestä ja pelikäyttäytymisestä. Tässä yhtälössä kuitenkin voittaja on pelaaja, joka tulee taatusti viihtymään juuri haluamallaan tavalla.